Kiitos, vaari, että sain aikaa kanssasi viettää.
Sain kalastaa, mökkeillä, jutella. Vaan kerran tuli sun tien pää.
Aikoja noita vaihtaisi en. Ne sydämeen kätkin, niit’ muistelen.
Olit mun aihkimänty.
S un jälkes’ rannalla eiliset on aallot huuhtoneet. Niit en näe koskaan enää, on jalkas pysähtyneet. Kohta arkkuasi kannetaan, poikki hiljai...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti