Kuukkeli ristilläs on sielusi sun. Olit ystävä jokaisen.
Luokse kun tulit ihmisen, sait ain’ auki sydämen.
Sun kanssasi aikaa ei ollutkaan. Sua kaipaan ainiaan.
Luottavainen olit kuin lintu tuo, palaa siivillä sen mun luo.
S un jälkes’ rannalla eiliset on aallot huuhtoneet. Niit en näe koskaan enää, on jalkas pysähtyneet. Kohta arkkuasi kannetaan, poikki hiljai...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti