Kuljen koivukujaa, kohti lapsuusmaisemaa.
Pihapiiriin minut johti vehreään,
niin kotoisaan.
Kunpa saisin tänne tulla, asettua
asumaan.
Haaveissa se onpi mulla, perhe tänne
perustaa.
Pihapiirissä on aitta, verstas,
kaivo, navetta.
Tänne sopis koira, lammas, sika,
lehmä, kanala.
Elämässä täytyy tehdä sitä, mitä
rakastaa.
Eloon ilon tuo se vain, jos
heittäytyy näin luottamaan.
Ihminen, sä ethän heitä hukkaan
yhtään unelmaa!
Sydämeen se tekee varjon, ajatuksen
katkeran.
Helppoa mun sanoa on: elä hetki
kerrallaan,
mut hetket vierii, hiekka valuu
hiljaa tiimalasissaan.
Hetkeen uskallat jos tarttuu, onnea se kasvattaa.
Ilo, toivo, hymy, rauha tulee sinuun
asumaan.
Rakkauden sulle antaa, kantaa kohti
satamaa.
Silloin pääset virtaan elon, kohti
omaa unelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti