Mökissä istun, olen vain
hiljaisuus seuranain.
Sitä rikkoa millään tahtois en.
Syntyjä syviä mietiskelen.
Puola rattaassa oon.
S un jälkes’ rannalla eiliset on aallot huuhtoneet. Niit en näe koskaan enää, on jalkas pysähtyneet. Kohta arkkuasi kannetaan, poikki hiljai...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti