On aamu.
Vielä pimeää.
Suolle menemme hämärään.
Pian aamu sarastaa.
Korppi alkoi jo ronkumaan.
On aamu.
Hieman jo sarastaa.
Jossain teeri suhauttaa
ja hiljalleen kotkottaa.
Pian näytelmä alkaa saa.
On aamu.
Nyt jo valoisaa.
Teerikukot suolla taistelevat.
Ne siivillään toisiaan hakkaavat
ja toisistaan mittaa ottavat.
On aamu.
Katsomme näytelmää
äänien, liikkeiden täyttämää.
Äänet kauas kantavat.
Ne sinfoniaa soittavat.
On aamu.
Hymyn kasvoillasi nään.
Se rintaani mun lämmittää.
Ilon kyynel vierähtää.
Riemua täynnä on hetki tää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti