keskiviikko 6. huhtikuuta 2022

KRANAATIN ISKU

Multa vain roiskuu iskusta kranaatin. Sirpaleet sen kaatumaan sai maahan kersantin. Tuskaa huutaa mies, ken äsken meitä rohkaisi, mustaa huumoria ympärilleen viljeli.


Ei luoti katso, kenen otsaan uppoaa. Parhaaltakin mieheltä se valot sammuttaa. Taas yksi riveist' poissa on, ja lyijyy sataa vaan. Vihollisen konekivääri rintees nakuttaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

JÄLKESI HIEKALLA

S un jälkes’ rannalla eiliset on aallot huuhtoneet. Niit en näe koskaan enää, on jalkas pysähtyneet. Kohta arkkuasi kannetaan, poikki hiljai...