torstai 7. heinäkuuta 2022

TUMMAN PILVEN ALLA

Tumman pilven alla kuin varjo vain hän on.

Tumman pilven alla on on sydän lohduton.

Kun tumma pivi siirtyy, valo koskettaa.

Synkän mielen harso hetkeks katoaa.


Sydän kultaa vaikka on varjon kantajan, 


niin viikate ja multaa tuo lohdun karuimman. 


Vaan tietää, vielä tästä mieli kirkastuu.


Ei lakkaa elämästä, ja varjo haalistuu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

JÄLKESI HIEKALLA

S un jälkes’ rannalla eiliset on aallot huuhtoneet. Niit en näe koskaan enää, on jalkas pysähtyneet. Kohta arkkuasi kannetaan, poikki hiljai...