Kuolemasi sun
on kuin lähtölaskenta mun.
Tuska sisälläni
raastaa sydäntäni.
Ei rakkaintaan voi unohtaa,
muistot kaikki kolahtaa
kuin ankkuri meren pohjaan.
S un jälkes’ rannalla eiliset on aallot huuhtoneet. Niit en näe koskaan enää, on jalkas pysähtyneet. Kohta arkkuasi kannetaan, poikki hiljai...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti