lauantai 25. syyskuuta 2021

ERÄMAASAUNA

Tuura jäätä hakkaa, se palat sinkoilemaan saa.

Kirkkaan puhdas vesi tuuran reiästä pulpahtaa.

Rantasauna lämpenevä puiden seasta häämöttää,

otsalampun valokeila myös tekee reiän pimeään.


Suuri kelo saunan vieress’ jylhänä kohoaa.

Vanha puu karunkaunis ajasta mua muistuttaa.

Pinta sen harmaa on, sydän sillä kultainen.

Vettä saunalle kun kannan, sitä katselen mä hymyillen.

 

Yöhön pöllö päästää äänen, järvelle se kumahtaa.

Öinen saunan edusta kaipaa rakovalkeaa.

Pöllön silmät kiiluisivat, lähitienoo hohtaisi.

Nauti, olet ansainnut sen, tuuli mulle kuiskasi.

 

Pian sauna valmiina on, saunojaa vain odottaa.

Vesipata poriseva mummolasta muistuttaa.

Seinähirret tummuneet nuo lämmöllänsä hyväilee.

Puinen kiulu, saunakauha. Onneaan mies myhäilee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

JÄLKESI HIEKALLA

S un jälkes’ rannalla eiliset on aallot huuhtoneet. Niit en näe koskaan enää, on jalkas pysähtyneet. Kohta arkkuasi kannetaan, poikki hiljai...