Kivikärryä raskas on raahata, kivikärryä vaikea kääntää.
Kunpa saapuisin äärelle jyrkänteen,
jonne kärryn tään vois työntää.
Kivet tuhansiin palasiin pirstoutuis
pohjalle jyrkänteen.
Siitä helpotus tulis mun sydämeen,
siitä runon kaikille teen.
Olo kevyt ilman taakkaa on,
kivikärryn kun työnsin rotkoon.
Miksen aiemmin sitä tehnyt oo? Taakan
kanssa jäin jokaiseen notkoon.
Puskin väkisin notkoista eteenpäin,
vastatuuleen raesateessa.
Mittasuhteet on kääntyneet oikeinpäin
rastaan laulua kuunnellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti