Ensi hiutaleet maahan leijailee kuin kokeillen nurmen pintaa.
Vanhus ulkona seisoo ja katselee, kun
luonto luo kaunehintaan.
Lumi enkelin tekee nurmelle, sillä
kasvot on rakkaimman.
Sydäntä vanhuksen lämmittää, sai
lahjan kalleimman.
Lumi hiljalleen peittää enkelin,
vanhus edelleen vierellään seisoo.
Varovasti kasvoja enkelin kädellään
koskettaa tahtoo.
Ei henno, kasvot kun sulais pois.
Kunpa vierellä vielä hän ollut ois.
Lumienkeli ajasta muistuttaa. Muista
elää ja rakastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti