Katveesta koivun taivahalla nään muuton lintujen.
Pienet, suuret siivet saapuu,
tunnenko matkan väsymyksen?
Uurastuksen jälkeen jaksaa silti
pesän rakentaa,
kumppaninsa kanssa alkaa pesuetta
perustaa.
Kurkiaura, varpusparvi, pääskysetkin
saapuvat.
Koivuun, johon nojaan selän,
lehdetkin jo kasvavat.
Rakkaus rintaani mun syttyy, muistan
hetket kalleimmat.
Rakkaani kun syliin suljen, huolet,
surut haihtuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti