Yksinäinen lintu siipi maassa seisoo.
Ympärilleen katselee, ei jaksa
nousta lentoon.
Nokka alaviistoss’ on, askel raskas, iloton.
Kuka häntä halaisi ja ilon
palauttaisi?
Yksinäinen lintu, surusointu laulussa
sen.
Kivellä istuu, ei usko huomiseen.
Totta haavat sille on, harmaa sydän
tunnoton.
Helpotuksen toisi, jos kellot hälle
soisi.
Ei yksinänsä lintu elämässään liene.
Rakkauden sanat tuuli hältä vienee.
Miksei niitä kuule nyt synkkyyteen
käpertynyt?
Rakkauden saisi, jos sydämensä avaisi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti