perjantai 4. helmikuuta 2022

ELÄMÄN POLKU

 Elämän polku on tutkimaton,

sen pituus ja suunta tuntematon.

Kuka kulkee sen omissa saappaissaan,

se rauhan tuntee rinnassaan.

Ei helppoa ole, sen sanon vaan,

toiset kun saappaitas sovittaa.

Mut tie ainoa oikea lie.


Elon risukoss' polkusi joskus on

musta, ahdas ja muuttumaton.

Valon pilkahdus siellä jos vilahtaa,

anna sen sinua johdattaa.

Se tuo sun polkus aurinkoon,

jos uskot siihen kuin kallioon.

Valon lapsien maailma on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

JÄLKESI HIEKALLA

S un jälkes’ rannalla eiliset on aallot huuhtoneet. Niit en näe koskaan enää, on jalkas pysähtyneet. Kohta arkkuasi kannetaan, poikki hiljai...